19.8.2009



Tänk så mycket vackert det finns omkring oss, som vi inte lägger märke till, för att vi har så bråttom från ett ställe till ett annat hela tiden. Vi borde stanna oftare, lyssna på våra medmänskor och naturen, se och känna mera av vår omgivning.
Vi springer omkring för att hinna med allt, allt som vi har bestämt oss för att hinna med och som vi kanske har ett tryck från omgivningen att klara av.... men.. är vi lyckliga... blir vi lyckligare....
Jag tror inte det, jag tror att man måste stanna, lugna ner sig en stund emellanåt, för att kunna klara av stressen och för att kunna vara lugn och harmonisk som mänska.



Ajattele miten kauniita asiota on ympärillämme. Meillä on kuitenkin aina niin kiire että meillä ei ole aikaa nähdä eikä huomata mitään.... pitäisi pysähtyä useammin, meidän pitäisi kuunnella muita ihmsiä ja luontoa - mitä hellä on sanottavaa, huomioida meidän ympäristöä paremmin.
Juoksemme yleensä lujaa paikasta toiseen, koska meillä on niin paljon tekemistä, luomme suorituspaineita itsellemme ja oletamme että ympäristömmekin luo paineita... mutta... olemmeko onnellisia...
Uskon että on välttämätöntä pysähtyä välillä jos haluamme olla aidosti onnellisia, jotta voisi olla rauhallinen ja harmooninen ihminen.





3 kommenttia:

  1. Ihan totta, emme useinkaan pysähdy ja mieti elämäämme. Minä en ainakaan muista useikaan kiittää siitä, mitä olen lahjaksi saanut....

    VastaaPoista
  2. Kolahti minuun tuo teksti!! Kyllä, löytääkseen onnenhippuja tästä elämästä täytyy kävellä hitaammin askelin ja pysähtyä niitä katsomaan ja kuuntelemaan... Kiittämään ja iloitsemaan!! Jos juoksee, ei näe lähellä olevia onnellisuutta tuovia asioita!

    Kaunista ja lämmintä viikonloppua :)

    VastaaPoista
  3. Jo du det gäller och leva i nuet, tiden kommer ju aldrig tillbaka. Men det är lätt och stressa iväg ibland. Och jo, jag har öppnat alla burkarna, några börjar ta slut, det är många som vill provsmaka.
    Kramar AnnaMaria

    VastaaPoista